Jostain syystä tykkään kirjoittaa nämä lapsettomuus-asiat vähän erikseen. Ehkä se johtuu siitä, että on vuosien varrella törmännyt erilaisiin ihmisiin ja kaikkia ei vaan kaikki jutut kiinnosta. Ja toisia ei kiinnosta mikään muu. Olen itsekin etsinyt Internetin ihmeellisestä maailmasta vuosien aikana niin kummallisiin asioihin vastauksia - että on hemmetin paljon helpompaa päätyä suoraan tätä maailmaa koskeviin teksteihin kun johonkin sisustamiseen liittyvään ja yrittää sieltä seasta bongata se itse asia.
Tänään eksyin pitkästä aikaa myös kaksplussan sivuille. JOS olisin kuten normaalit naisihmiset niin kierto päättyisi/alkaisi ensi viikolla, silloin ollaan päivillä +/- 30. Sitä todellisuuttahan ei sitten tiedä kukaan. Eikä kyllä haitaa vaikka menee pitkäksi, loman takia. Edellisen pitkän kierron takia jopa harkitsin, että otan tähän kiertoon omatoimisesti Clomifenin tai Terolutin käyttöön - mutta ensimmäisen muistin vasta kp5 jolloin oli jo myöhäistä ja toinen ei sitten huvittanutkaan. Päädyin siihen, että parempi olla niin monta kiertoa tässä välissä "selvänä" kuin mahdollista. Kyllä sitä sitten talvella jaksaa taas olla vi***mainen lehmä oikein antaumuksella.
Kuitenkin huomaan päivä päivältä odottavani postia yhä enemmän. Voisko se hoitosuunnitelma jo tulla ?!? Pitää varmaan laittaa palstalle kyselyä, että koska ovat menneet jonoon ne, joille posti on jo suunnitelman kesätauon jälkeen tuonut. Ainakin viime vuonna suunnitelma tuli syyskuussa ja hoito alkoi sitten marraskuussa ja silloin mentiin jonoon samaan aikaan kun nyt. Mutta juu, vuosi on eri, jonotilanne eri ja me ei sinänsä olla kiirrellinen tapaus - meissähän ei ole mitään vikaa ja meillä on vielä 9 vuotta aikaa notkua hoidoissa ennen kun ollaan "vakavassa tilanteessa". Hoitoja tedään kunnallisesn puolella siihen saakka että rouva on 40 tai on kaksi lasta. Olen muuten miettinyt paljon sitä, että mitä tapahtuu sitten kun ollaan käyty kaikki kunnallisen tarjoamat 3 hoitorundia IVFää ja ei ole yhtään alkanutta raskautta? Siihen mennessä en ole kun oletettavasti 33-34 vuotias. Toki voi olla, ettei lapsiasia enää siinä vaiheessa ole ajankohtainen, mutta olisi kiva tietää. Mistään en löydä asiasta varmaa tietoa - mutta se mitä olen lukenut kokemuksia niin kaikkien hoidot on päättyneet julkisella tuohon. Tai muutama on saanut poikkeuspäätöksellä neljännen hoidon, mutta silloin yleensä on joku mennyt vikaan ja pahasti. Havahduin yksi päivä tätä miettiessäni siihen, että hoidot nollaantuu jos todetaan elävä sikiö. Mitä jos tuleva hoito ei taaskaan onnistu? Pitääkö "viimeiselle" kierrokselle alkaa toivomaan EDES keskenmenoa? Sairasta, mutta vissiin totta. Ja juu - tottakai halutaan aivan elävä yksilö kotiin saakka - mutta onko vähän outo käytäntö tavallaan? Ymmärrän kyllä, että keskennmenot on järkyttävän yleisiä ja mielettömän raskaita niitä läpikäyneille, enkä halua sitä mollata missään tapauksessa. Joskus vaan tuntuu, että systeemi on tosi nurinkurin.
Mutta kaikkiaan olen tosi hienosti saanu kesän aikana ajatuksia irti koko asiasta - vaikka se toki mielessä jatkuvasti on. Mutta niin hyvin kun se on mahdollista, jotenkin tuntuu, etten varmasti ikinä osaa lopulta elää ilman lapsettomuus- ajatusta. Vaikka sen oman joskus saisimmekin. Ei varmaan tarvikkaan, kai tämä reippaan vuosikymmenen mukana seurannut juttu jättää jotain jälkiä väkisinkin. Jos ei muuta niin tosi oudon huumorintajun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti