...Pitäisi varmaan korjata, että myyntihenkilöitä - mutta nyt väsyttää. Pahoittelen mahdollista mielipahaa.
Ensiksikin väsyttää siksi, että töissä elämä alkaa ehkä pikkuhiljaa rauhoittua ja voin taas ajatella muuta kuin kelloa. Meillä oli tärkeitä vieraita käymässä ja sen vuoksi olin lähes viikon ympäripyöreitä päiviä töissä, mukaanlukien viikonvaihteen. Vieraat lähtivät eilen ja aikas onnellisena vilkuttelin taksin perään. Kaikki meni loistavasti ja pomo soitti vielä aamulla kiittääkseen, hyvä minä!
Ja sitten ne asunnot. Pekka sai siis sen lainan ja siitä lähtien on silmä tarkkana kytätty paikallisia asuntomarkkinoita. Tilanne on sinällään kummallinen, että Pekka on ensiasunnon ostaja, minulla taas on ollut jo kymmenkunta asuntoa vuosien varrella. Minun hankintalogiikkani toimii melko pitkälti niin, että kun ihastun johonkin kohteeseen, niin ostan sen. Pekan ei. Vähän raivostuttaa, mutta ei vielä paljon. Onneksi meillä menee maku IHAN HYVIN yksiin, mutta ei kokonaan. Tietysti on tooosi tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin juttuihin, mutta tässä tapauksessa minä tosiaan olen tyypillinen nainen ja suunnittelen vaan minkä värisen lattian tähän haluaisin ja missä kaapissa säilyttäisin mitäkin kapustaa. Vähän niinkuin autossa, siinä pitää olla penkinlämmitin ja meikkipeili jossa on valot - muuten ihan sama. Tai no, viimetalvena opin arvostamaan myös webastoa.
Jos siis edettäisiin minun taktiikalla, niin muutettaisiin ensi viikonloppuna johonkin. Puolison logiikalla me vasta mietitään josko käytäisiin katsomassa jotakin ja harkitaan sitten. Hauskaa. Ja tällä kertaa, oikeasti hauskaa. Töissä on ollut niin säpinää, että en ole ehtinyt ärsyyntyä tästä yhtään - tai sitten on se toinen vaihtoehto. Ehkä olen oppinut YMMÄRTÄMÄÄN, että me ollaan erilailla ajattelevia ja toimivia ihmisiä. Siis olenhan minä sen aina tiennyt, mutta että oikeasti tajuaisin sen. Että annan ihmislapselle aikaa ajatella itse ja tehdä ihan oma päätös siitä mihin haluaa sijoittaa kuusinumeroisen rahasumman. Tunnettu fakta on kuitenkin se, että minä viihdyn aikalailla missä vaan.
Kellun nyt sitten tässä mahtavassa ymmärryksen kuplassa ainakin viikon - tai pari päivää. Sitten pitää kyllä jo alkaa hokemaan, että kohta on kuun vaihde, pitäisi sanoa kämppä irti jos meinataan muuttaa ens kuussa... ja se sitten taas siitä flowsta. Paskamaista, kun tuntee itsensä liian hyvin.
Ainii - ne myyntimiehet. Tai tällä hetkellä yksi erityinen on mielessä. Löydettiin kiva talo kotikulmilta. Käytiin katsomassa, todettiin remonttitarpeet ja jätettiin tarjous. Minä suunnilleen pakkasin jo muuttolaatikoita - - mutta. Viikonloppu kului, eikä välittäjästä kuulunut mitään. No, maanantaina se viimein soitti. Hän on aatellu, että jos nostaisit tarjousta. Siis hän ajatteli, ei omistaja. Kävi ilmi, että hän ystävällisesti oli antanut meille miettimisaikaa ja soitti kysyäkseen tarjotaanko enemmän. Kun hän on ajatellut, että tästä talosta voisi maksaa tämän ja tämän verran. Ja tärkein - hän nyt ei ollut ajatellut kertoa talon omistajille ollenkaan, että talosta on tehty tarjous. Koska se on hänen mielestään liian vähän. Kyseessä on kuitenkin korkein tarjous, joka talosta on tehty ikinä. Ja mökki on ollut myynnissä yli vuoden.
En tajua - tai en osaa päättää olenko aivan helvetin raivoissani vai enkö vaan tajua. Eikö välittäjän tehtävänä ole olla välittäjänä myyjän ja ostajan välissä? Siis että esittelen, otan tarjouksen, kerron omistajalle, neuvon hyväksymään, hylkäämään, tekemään vastatarjouksen - esitän päätöksen mukaisesti asian ostajalle jne. Tai siis ainakin kaikki ne välittäjät joiden kanssa minä olen ollut tekemisissä toimivat näin. Tämä setä ei.
No, tänään hän soitti taas. Ei ollut vieläkään ilmeisesti (ei vastannut kun kysyttiin) kertonut tarjousta omistajille. Aikoi soitella ensi viikolla, että nostetaanko hintaa. Ymmärtääkseni olisi ihan suht kohteliasta ilmoittaa talon omistajalle, että joku haluaa ostaa sen. Omistaja ei ole paikkakuntalainen, eikä itseasiassa edes asu koko maassa - joten tieto olisi ihan oleellinen. Etenkin, kun tämä henkilö ei ole palaamassa maahamme asumaan tai oleilemaan. Meidän plan on nyt sitten se, että huomenna soitetaan tälle välittäjälle ja vedetään tarjous pois. Ostetaan sitten jotakin aivan muuta. Ärsyttää, menee kiva talo sivu suun - mutta tuon ukon pillin mukaan me ei kyllä pompita.
Varmaan jo arvasitkin, mutta kerrottakoon että kyseessä ei ole minkään tunnetun toimiston myyjä vaan joku yksityinen henkilö (jolla on kyllä firma) joka on ottanut myynnin hoitaakseen. Arvaa vaan, tekisikö mieli olla yhteydessä myyjään. Vaikka ei meille myisikään niin siksi, että saa tietää millainen henkilö myyntiä hoitaa.
Kävin vilkaisemassa tyypin kotisivut - melko amatöörimäiseltä näyttää ja hinnat on ihan holtittomia kaikilla kohteilla. Että onnea vaan valitsemallaan uralla. Suosittelen eläköitymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti