keskiviikko 13. elokuuta 2014

Onni on...

No en olis ihan heti uskonut, että tämäkin päivä nähdään (tai oikeammin eilinen). Mulla nimittäin viimein alkoi vuoto ja olen siitä erittäin onnellinen. HCG - arvo oli verestä mitattuna 2, joten jotain sutinaa siellä on ollut - muttei riittävästi kuitenkaan. Tottakai kamalaa, mutta kuitenkin ehti päässä pyörähtää jo ne kaikki juodut kesävalkkarit...ois ollu järkyttävä stressi asiasta seuraavat 7,5 tai 5,5 kk.
Ärsytti muuten soittaa tuonne terveyskeskukseen tulosta arvosta. Oletetaanko siellä, että ihmiset tietää mikä on "oikea" arvo ja mikä ei? kysin tulosta ja vastaus oli: tää on kaks. Siis - kaks vauvaa, kaks pistettä, kaks prosenttia, kaks mitä? Jokatapauksessa "kaks" kuulostaa positiiviselta. Toki tiesin, että positiivisen raja on "viis"- ja tässä vaiheessa lukeman olisi pitänyt olla jo 5-6 numeroinen, mutta silti. Ei kaikki tiedä. Mietimpä vaan jotakin tyttöraukkaa, joka ei toivo raskautta ja kuulee tuon saman tuloksen - sehän ehtii riepu saada sydärin ennen totuuden selveämistä. Eikö ole helpompaa vain sano positiivinen tai negatiivinen ja jos kysytään niin se arvo? Helppo sanoa, kun en ole ikuna edes harkinnut hoitoalalle lähtemistä. Siellä on varmaan ihan hulluuteen asti sääntöjä - myös tähän tilanteeseen.

... Kuitenkin tämän onnellisen tapahtuman myötä olo on parantunut mielettömästi, hävisi puolet turvotuksesta, jatkuva v****us, närästys ja yleinen vetämättömyys. Maltan tuskin odottaa, mikä fiilis on ylihuomenna kun loppukin turvotuksesta häviää. Kipuja ei ole ollut enää tänään ollenkaan. Mahtavaa!

Viikonloppu siis uhkaavasti lähestyy. Anoppi pyysi viikonloppuseuraksi tunturiin ja sisko on siellä töissä - joten saatampa lähteäkin. Töissä on tosin edessä erityisen tärkeä alkuviikko, joten täytyy vielä odotella huomisen tapahtumat ennen kuin uskaltaa luvata lähteä. Ainakin sunnuntai menee töissä valmistelujen vuoksi.

Mutta on se onni muutakin kun näitä ällöttäviä juttuja - nimittäin pankkilaina. Minä en nimettömänä saa mitään, mutta puolisolle luvattiin ihan asuntolaina ja ihan mukavan kokoinenkin. Nyt siis vaan etuovi.comia selaamaan eestaas ja etsimään uutta kotia. itsehän olen sitä mieltä, että muuttaa voitaisiin ihan vaikka heti - mutta tuo mies on vähän rauhallisempi versio. Mutta, jos "jouluksi kotiin"? Sitten olisikin ihana viettää omassa uudessa kodissa joulua ja vain kävästä sukuloimassa. Joulupöytä...nam... (ai miten niin jo edellä asioista)
Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että etsinnässä on mieluiten omakotitalo, tai ainakin rivitalo. Kerrostaloon ei tahdota. Mahdollisimman avara, kahdella makuukammarilla ja mielellään saunalla. Muuten oikeastaan ihan sama. Että ei ihan hirveät speksit kuitenkaan. (vielä)

Ja nyt marssin salille - jo kolmatta päivää putkeen =)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti