Täytin blogiprofiiliani ja siellä kysyttiin harrastuksia. Aloin heti miettimään kaikkea liikunnallista ja reipasta, ei ihan istu mulle. Tykkään kyllä kovasti välillä käydä salilla, juosta, kävellä ym. mutta ei niistä mistään oikein harrastusta saa tehtyä. En ole koskaan ollut erityisen liikunnallinen tai taitava - mutta sitä korvaa taas se että tykkään tehdä vaikka mitä. Käytännössä olen siis se tyyppi, joka innostuu kaiken maailman talkoista, ikkunan pesusta, haravoinnista, frisbeegolffista, mölkystä ym. vähemmän urheilullisesta jonka kuitenkin voi laskea edes etäisesti liikunnaksi. Pienessä mielessäkään ei kyllä kävisi lähteä pelaamaan vaikka pesäpalloa joka toinen ilta kello 18. Mutta pari kertaa kesässä voisin kyllä käydä.
Armas puolisoni on usein todennut, että kaikissa minun jutuissa on aina "paitsi". Tarkoittaa siis sitä, että en tykkää salmiakista - paitsi apteekkarin versiosta. Auto on minun, paitsi silloin kun se on rikki tai siinä on tankki tyhjä. Paitsi on älyttömän hieno keksintö ja sitä voi käyttää ihan koska sattuu sopimaan. Onneksi puolisollani on valtaosan aikaa suhteellisen hyvä huumorintaju.
Liikunnallisella puolella "en harrasta oikeastaan mitään" paitsi - on tanssiminen. En niinkään välitä notkua discon tanssilattialla, mutta kesä, lauantai ja tanssilava on jotain ihan huippua. Kesäöisin pitkin pitäjiä ajellessa tuntee itsensä äärimmäisen onnelliseksi. On ihanaa kotona saunoa, silittää mekko ja laittaa nätiksi. Sitten ajelen hieman vajaan tunnin matkan lavalle. Minusta on ihanaa mennä sinne hetki tanssin alkamisen jälkeen, kun paikka on jo täysi ja musiikki kuuluu ulos.Olen saanut oppia tämän hienon taidon suunnilleen samaan aikaan kun menin kouluun ja käytännössä kasvanut musiikin ja tanssin maailmaan. En kuulu siihen joukkoon, jotka vetävät uskomattomia kuvioita ja piruetteja ja hengittävät tanssista. Olen kyllä muutamalla alkeiskurssilla käynyt viimeisen vuoden aikana opettelemassa uusia tanssilajeja - mutta en usko uppoavani sen syvemmälle tähän puoleen vaan keskityn enemmän käytännön harjoitteluun. Täytyy jonkun lauantaisen retken jälkeen fiilistellä asian kanssa enemmän, koska nyt on aika siirtyä siihen varsinaiseen harrastukseen.
Juhlat. Onko maailmassa mitään mahtavampaa kuin juhlat??? En tarkoita nyt mitään uskomattoman isoja ja kalliita ja hankalia kutsuja, vaan ihan tavallisia juhlia. Minun mielestäni minun paras ominaisuuteni on se, että osaan järjestää juhlia ja pystyn tekemään mistä tahansa tapahtumasta juhlat. Onni onnettomuudessa on, että äitini on täysin samanlainen - joten meidän perhe suunnittelee jotakin jatkuvasti. Erittäin hienoa on myös se, että perheen miehet ovat alistuneet kiltisti kohtaloonsa eivätkä enää edes kovin pahasti iske hanttiin uusista suunnitelmista kuultuaan. Minulle juhlat ovat yksinkertaisuudessaan se, että pyydämme ystäväpariskunnan meille syömään. Joskus toki ihan extempore- meiningillä, mutta koska kaikilla muilla alkaa olla jälkikasvua niin yleensä jo muutamaa viikkoa/päivää aiemmin. Kun on saatu - "kyllä" vastaus suunnittelen menun, valitsen juomat. Teen ruokaa pitkään ja hartaudella - alusta lähtien itse kaiken mahdollisen. Kotona pitää tietysti siivota, kattaukseen saa kulumaan hulluna aikaa ja itsekin pitäisi näyttää nätiltä. Toisinsanoen hirveä hössötys. Ja ai että ma nautin. En kyllä ihmettele että puolisoni pyörittelee päätään aina välillä.
Voin siis sanoa, että ehdottomasti harrastan juhlia. ja ruokaa. ja kaikki kaveritkin sen tietää, koska taidan olla aika monen pikavalinnassa jos jotakin suurempaa pitää ajatella. Mutta se tekee tästä kaikesta vielä parempaa ja haastavampaa.
maanantai 26. toukokuuta 2014
lauantai 24. toukokuuta 2014
Hoitohistoria
Päivitetty: 23.6.2014
08/2010
Kysta puhkeaa vasemmassa munasarjassa. Repii munatorven melkein irti ja aiheuttaa sisäisen verenvuodon.
Hätäleikkaus onnistuu, jää epäselvyys toimiiko tuuba jatkossa vai ei. Jälkitarkastusta ei tehdä pyynnöstä huolimatta
10/2010
Päätös yrittää lasta
07/2012
Vierailu yksityisellä gynekologilla, joka laittaa Lapin Keskussairaalaan lähetteen polyyppi epäilyn ja lapsettomuuden selvittämisen vuoksi
09/2012
LKS ensikäynti - oltiin varauduttu jonottamaan puoli vuotta ja aika tuli kaksi viikkoa lähetteen laittamisen jälkeen, uskomatonta! Epäselvän kierron vuoksi jouduttiin odottamaan kuukausi, jona aikana kävimme verikokeissa ja puolison sperma tutkittiin. Polyyppiä ei löytynyt. Tehtiin myös aukiolotutkimus saman tien ja todettiin, että molemmat munasarjat toimii - tukoksia ei löydy mistään.
Diagnoosi: Selittämätön lapsettomuus
Määrätään Clofen 50mg
Kulut: Gyne + ultra 75€, pkl maksu 27,5€ x 2 = 130€
11/2012 - 04/2013 (6 kiertoa)
Ovulaation induktio
Clomifen kp 3-8, 1x 50mg
Joka kierrossa limakalvot täydellisyyttä hipovissa lukemissa, ovuaatio joka kiertoon ja vaste lääkkeelle hyvä.
Kierto pysyy aisoissa lääkkellä hyvin eikä pääse venymään. Ovulaatio aina kp 16-18.
Pahat oireet lääkkeestä; kuumat aallot, painajaiset, unettomuus, painon nousu, mielialamuutokset
Pääsen uppoutumaan ovulaatiotestien maailmaan - ne on ärsyttäviä. Oviksessa niin selkeät tunnusmerkit, että yhdynnän ajoittamisessa ei ole ongelmia.
Kulut per kierto: 27,5 € pkl maksu x 1, Clomifen 17€, ovistestit 10€, raskaustestit 12€ = n.70€
Yhteensä: 420 €
05/2013
Inseminaatio I
Clomifen 50mg, kp 3-7, Menopur 75iu kp 8-9, Pregnyl 5000iu inseminaation yhteydessä, hoitaja pistää
Kp14. Endometrium 8-9mm. Johtofolli 16mm vasemmalla, oikealla pienempiä (3 kpl, 9-11mm)
Inseminaatio kp16, jossa endometrium yli 10mm
Sperma: tiheys 150milj/ml, A+B 13+63%
Kulut: 27,5€ pkl maksu x 4, Clomifen 17€, Menopur 20€, Pregnyl, 5€ - ajokilometrit 500km =230€
06/2013
Inseminaatio II
Identtinen kaava ensimmäisen inssin kanssa
Kp12. oikealla kolme follia (18,15,13mm), endometrium 6-7mm
Inseminaatio kp 14. Ei ongelmia
Kulut: 230€
08/2013
Inseminaatio IIII
Identtinen kaava aiempien inssien kanssa
Kp10. endometrium 7mm, oikealla kolme follia (10mm) vasemmalla johtofolli 15mm, lisäksi 2x12 ja 1x10mm.
Inseminaatio kp 17. Ei ongelmia
Kulut: 230€
9/2013
Ilmoittautuminen hoitojonoon IVF hoitoa varten. Taukoajalle Terolut tasoittamaan kiertoa - lääkkeellä ei vaikutusta. Hoitovastuu siirtyy LKS --> OYS
Kulut 230€
02-03/2014
IVF
Suprecur-nenäsumute kp 23 - 18 , Menopur kp 4-18, Pregnyl kp10, Lutinus 21 vrk siirrosta
0-käynti / epigriisi
- kohtu voimakkaasti taaksepäin kallistunut, endometrium 4 mm
- lupa pistoksille, sumun puolitus
kp 9 - endo 5,2. Mennyt 150 iu Menopur , oikealla 7,5mm folli ja 2x5mm. Vasemman ovaarion sijainti kirjataan viimein ylös potilastietoihin (kohdun takana, keskiviivalla -- aina hukassa) siellä 2x9mm, 1x8mm
Nostetaan Menopur 225 iu.
kp 12 - endo 7,5mm vaste lääkkeelle heikko.Oikealla 2x9mm, sama vasemmalla.
Menopur nosto 300 iu.
kp15 - OYS: jatketaan Menopur maksimiannoksella 300 iu punktioon saakka, jota lykätään suunnitellusta
kp 17 kp 19 saakka huonon vasteen vuoksi.
kp 17 - Irrotuspiikki Pregnyl, 36 tuntia punktioon - viimeinen Menopur annos
kp 19 - Punktio - helppo, mutta pelottava toimenpide. Tippa ja hyvät kipulääkkeet. Jännitti hirveästi, tunteet pinnassa. Kerätään 8 solua. On perjantai ja jäävät viljelyyn viikonvaihteen yli. Vahvistetaan IVF laboratoriolle. Punktion jälkeisenä päivänä kipuja, mutta sitten helpottaa. Ei vuotoja lainkaan.
pp3, aamulla soitto OYSsiin ja varovainen kysely onko siirrettävää ja lähdetäänkö ajamaan.
Saadaan lupa - siiretään kolmen päivän viljelyn jälkeen - 9s III ja 7sIII, helppo ja kivuton siirto. Lutinus alkaa
Hoito yleisesti: Vaste heikko ja loppuun saakka epävarmaa päästäänkö siirtoon. Vahvat sivuoireet kaikista lääkkeistä, raskas ja pitkä prosessi. Kerättiin 8 solua, joista viidessä oli elämää. Viljely 3 päivää, siirretään kaksi III luokan alkiota, pakkaseen menee yksi non top. Seuraava mahdollinen IVF aloitetaan heti Menopur maksimiannoksella 300 iu. Sairaslomaa viikko. Vähäisestä solumäärästä johtuen ei hyperin vaaraa, siitä huolimatta rankka turvotus.
Kulut: pkl- käynti x 29,5€ x 8, lääkkeet 1100€, matkakulut 1500 km= 1500 €
05-06/2014
Kahden taukokierron jälkeen 1.IVF 1.PAS
Luonnolliseen kiertoon ilman mitään lääkitystä
Ovulaatio- kartoitus ultra kp 14 (pyhäpäivien vuoksi, muutoin olisi kp11)
Pakkasessa yksi non-top alkio, josta siirto kp21
Tukilääkityksenä Lutinus siirrosta 21 vrk
Negatiivinen/vuoto kp 34
06/2014
Ilmoittautuminen 2. IVF jonoon 23.6
Oletettu hoito joulu 2014 - helmi 2015.
08/2010
Kysta puhkeaa vasemmassa munasarjassa. Repii munatorven melkein irti ja aiheuttaa sisäisen verenvuodon.
Hätäleikkaus onnistuu, jää epäselvyys toimiiko tuuba jatkossa vai ei. Jälkitarkastusta ei tehdä pyynnöstä huolimatta
10/2010
Päätös yrittää lasta
07/2012
Vierailu yksityisellä gynekologilla, joka laittaa Lapin Keskussairaalaan lähetteen polyyppi epäilyn ja lapsettomuuden selvittämisen vuoksi
09/2012
LKS ensikäynti - oltiin varauduttu jonottamaan puoli vuotta ja aika tuli kaksi viikkoa lähetteen laittamisen jälkeen, uskomatonta! Epäselvän kierron vuoksi jouduttiin odottamaan kuukausi, jona aikana kävimme verikokeissa ja puolison sperma tutkittiin. Polyyppiä ei löytynyt. Tehtiin myös aukiolotutkimus saman tien ja todettiin, että molemmat munasarjat toimii - tukoksia ei löydy mistään.
Diagnoosi: Selittämätön lapsettomuus
Määrätään Clofen 50mg
Kulut: Gyne + ultra 75€, pkl maksu 27,5€ x 2 = 130€
11/2012 - 04/2013 (6 kiertoa)
Ovulaation induktio
Clomifen kp 3-8, 1x 50mg
Joka kierrossa limakalvot täydellisyyttä hipovissa lukemissa, ovuaatio joka kiertoon ja vaste lääkkeelle hyvä.
Kierto pysyy aisoissa lääkkellä hyvin eikä pääse venymään. Ovulaatio aina kp 16-18.
Pahat oireet lääkkeestä; kuumat aallot, painajaiset, unettomuus, painon nousu, mielialamuutokset
Pääsen uppoutumaan ovulaatiotestien maailmaan - ne on ärsyttäviä. Oviksessa niin selkeät tunnusmerkit, että yhdynnän ajoittamisessa ei ole ongelmia.
Kulut per kierto: 27,5 € pkl maksu x 1, Clomifen 17€, ovistestit 10€, raskaustestit 12€ = n.70€
Yhteensä: 420 €
05/2013
Inseminaatio I
Clomifen 50mg, kp 3-7, Menopur 75iu kp 8-9, Pregnyl 5000iu inseminaation yhteydessä, hoitaja pistää
Kp14. Endometrium 8-9mm. Johtofolli 16mm vasemmalla, oikealla pienempiä (3 kpl, 9-11mm)
Inseminaatio kp16, jossa endometrium yli 10mm
Sperma: tiheys 150milj/ml, A+B 13+63%
Kulut: 27,5€ pkl maksu x 4, Clomifen 17€, Menopur 20€, Pregnyl, 5€ - ajokilometrit 500km =230€
06/2013
Inseminaatio II
Identtinen kaava ensimmäisen inssin kanssa
Kp12. oikealla kolme follia (18,15,13mm), endometrium 6-7mm
Inseminaatio kp 14. Ei ongelmia
Kulut: 230€
08/2013
Inseminaatio IIII
Identtinen kaava aiempien inssien kanssa
Kp10. endometrium 7mm, oikealla kolme follia (10mm) vasemmalla johtofolli 15mm, lisäksi 2x12 ja 1x10mm.
Inseminaatio kp 17. Ei ongelmia
Kulut: 230€
9/2013
Ilmoittautuminen hoitojonoon IVF hoitoa varten. Taukoajalle Terolut tasoittamaan kiertoa - lääkkeellä ei vaikutusta. Hoitovastuu siirtyy LKS --> OYS
Kulut 230€
02-03/2014
IVF
Suprecur-nenäsumute kp 23 - 18 , Menopur kp 4-18, Pregnyl kp10, Lutinus 21 vrk siirrosta
0-käynti / epigriisi
- kohtu voimakkaasti taaksepäin kallistunut, endometrium 4 mm
- lupa pistoksille, sumun puolitus
kp 9 - endo 5,2. Mennyt 150 iu Menopur , oikealla 7,5mm folli ja 2x5mm. Vasemman ovaarion sijainti kirjataan viimein ylös potilastietoihin (kohdun takana, keskiviivalla -- aina hukassa) siellä 2x9mm, 1x8mm
Nostetaan Menopur 225 iu.
kp 12 - endo 7,5mm vaste lääkkeelle heikko.Oikealla 2x9mm, sama vasemmalla.
Menopur nosto 300 iu.
kp15 - OYS: jatketaan Menopur maksimiannoksella 300 iu punktioon saakka, jota lykätään suunnitellusta
kp 17 kp 19 saakka huonon vasteen vuoksi.
kp 17 - Irrotuspiikki Pregnyl, 36 tuntia punktioon - viimeinen Menopur annos
kp 19 - Punktio - helppo, mutta pelottava toimenpide. Tippa ja hyvät kipulääkkeet. Jännitti hirveästi, tunteet pinnassa. Kerätään 8 solua. On perjantai ja jäävät viljelyyn viikonvaihteen yli. Vahvistetaan IVF laboratoriolle. Punktion jälkeisenä päivänä kipuja, mutta sitten helpottaa. Ei vuotoja lainkaan.
pp3, aamulla soitto OYSsiin ja varovainen kysely onko siirrettävää ja lähdetäänkö ajamaan.
Saadaan lupa - siiretään kolmen päivän viljelyn jälkeen - 9s III ja 7sIII, helppo ja kivuton siirto. Lutinus alkaa
Hoito yleisesti: Vaste heikko ja loppuun saakka epävarmaa päästäänkö siirtoon. Vahvat sivuoireet kaikista lääkkeistä, raskas ja pitkä prosessi. Kerättiin 8 solua, joista viidessä oli elämää. Viljely 3 päivää, siirretään kaksi III luokan alkiota, pakkaseen menee yksi non top. Seuraava mahdollinen IVF aloitetaan heti Menopur maksimiannoksella 300 iu. Sairaslomaa viikko. Vähäisestä solumäärästä johtuen ei hyperin vaaraa, siitä huolimatta rankka turvotus.
Kulut: pkl- käynti x 29,5€ x 8, lääkkeet 1100€, matkakulut 1500 km= 1500 €
05-06/2014
Kahden taukokierron jälkeen 1.IVF 1.PAS
Luonnolliseen kiertoon ilman mitään lääkitystä
Ovulaatio- kartoitus ultra kp 14 (pyhäpäivien vuoksi, muutoin olisi kp11)
Pakkasessa yksi non-top alkio, josta siirto kp21
Tukilääkityksenä Lutinus siirrosta 21 vrk
Negatiivinen/vuoto kp 34
06/2014
Ilmoittautuminen 2. IVF jonoon 23.6
Oletettu hoito joulu 2014 - helmi 2015.
Lapsettomuuden lyhyt historiikki
Ajattelin kirjoittaa pienen muistelon siitä, mitä tässä lapsettomuuden polulla toistaiseksi on tapahtunut.
Tulen näihin eri hoitokiertoihin viittaamaan varmasti niin sata ja tuhat kertaa tulevaisuudessa kuitenkin.
Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että jo parikymppisenä halusin lapsen - mutta en sen kummemmin tehnyt asian eteen mitään, aivan perusharjoittelulla mentiin. Päädyin nuorena naimisiin itseäni lähes kolmekymmentä vuotta vanhemman miehen kanssa ja annettiin jo ennen häitä lapselle lupa tulla. Mitään ei tapahtunut ja jotenkin ajattelin, että syy on tuossa ikäerossa. Vuodet vieri ja elämän täytti työ. Ehkäisyä ei ollut ja raskaustestin tein uskollisesti joka hemmetin kuukausi, tottumuksesta kai. Elämässä oli pitkiä jaksoja, ettei seksiä ollut, joten ei ollut kyllä mahdollisuuksiakaan raskautua. Mitään sen kummempaa suunnitelmallisuutta ei harrastettu, en tikutellut oviksia, enkä pitänyt kiertoani ylhäällä. Asia jäi. Vuodet vieri, työ vei mennessään ja avioliitto alkoi rakoilla ja päätyi lopulta seitsemän yhteisen vuoden ja parin kriisivuoden jälkeen eroon.
Palasin kotiseudulleni ja törmäsin ensirakkauteeni, jonka kanssa asiat etenivät nopeasti. Alle puolen vuoden seurustelun jälkeen päätimme yrittää lasta. Tuo päätös tehtiin lokakuussa 2010. Ehkäisyä ei ole ollut käytössä tuota syyskesän 2010 pätkää lukuunottamatta pian kahteentoista vuoteen. Vuoden yrittämisen jälkeen hakeuduttiin yksityiselle, josta saatiin lähete kunnalliseen ja hoidot aloitettua. Sillä tiellä ollaan edelleen.
Ikinä koskaan milloinkaan en ole positiivista raskaustestiä tehnyt - ja niitä on tehty paljon. Karkeasti arvioiden 11 vuotta x 12 per vuosi ja hoitojen ajan määrän voi tuplata - eli noin parisataa kappaletta =) Kamalaa - keskihinta on n.6€, joten kyllä niihin on ainakin tonni tässä vuosien varrella mennyt... huh.
Tulen näihin eri hoitokiertoihin viittaamaan varmasti niin sata ja tuhat kertaa tulevaisuudessa kuitenkin.
Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että jo parikymppisenä halusin lapsen - mutta en sen kummemmin tehnyt asian eteen mitään, aivan perusharjoittelulla mentiin. Päädyin nuorena naimisiin itseäni lähes kolmekymmentä vuotta vanhemman miehen kanssa ja annettiin jo ennen häitä lapselle lupa tulla. Mitään ei tapahtunut ja jotenkin ajattelin, että syy on tuossa ikäerossa. Vuodet vieri ja elämän täytti työ. Ehkäisyä ei ollut ja raskaustestin tein uskollisesti joka hemmetin kuukausi, tottumuksesta kai. Elämässä oli pitkiä jaksoja, ettei seksiä ollut, joten ei ollut kyllä mahdollisuuksiakaan raskautua. Mitään sen kummempaa suunnitelmallisuutta ei harrastettu, en tikutellut oviksia, enkä pitänyt kiertoani ylhäällä. Asia jäi. Vuodet vieri, työ vei mennessään ja avioliitto alkoi rakoilla ja päätyi lopulta seitsemän yhteisen vuoden ja parin kriisivuoden jälkeen eroon.
Palasin kotiseudulleni ja törmäsin ensirakkauteeni, jonka kanssa asiat etenivät nopeasti. Alle puolen vuoden seurustelun jälkeen päätimme yrittää lasta. Tuo päätös tehtiin lokakuussa 2010. Ehkäisyä ei ole ollut käytössä tuota syyskesän 2010 pätkää lukuunottamatta pian kahteentoista vuoteen. Vuoden yrittämisen jälkeen hakeuduttiin yksityiselle, josta saatiin lähete kunnalliseen ja hoidot aloitettua. Sillä tiellä ollaan edelleen.
Ikinä koskaan milloinkaan en ole positiivista raskaustestiä tehnyt - ja niitä on tehty paljon. Karkeasti arvioiden 11 vuotta x 12 per vuosi ja hoitojen ajan määrän voi tuplata - eli noin parisataa kappaletta =) Kamalaa - keskihinta on n.6€, joten kyllä niihin on ainakin tonni tässä vuosien varrella mennyt... huh.
Yhtenä iltana - fiilikset ennen ensimmäistä IVF hoitoa
Ajatus tuli hiipien, pikkuhiljaa, toivo ei syttynyt hetkessä, kaipuu syntyi vähitellen, epätoivo vahvistui ajallaan. Ymmärrys - tuleeko sitä koskaan?
Tästä on puhuttu iäisyys - minun oma aikuisuus ja minuusaika. Niin kauan kuin muistan olen ajatellut ja odottannut. Ja silti asia ei tunnu pahalta - tai tuntuu, mutta se ei tunnu sillä tavalla musertavalta kuin sen voisi olettaa tuntuvan...oppiiko sen kanssa tai ilman sitä elämään - kumpi on pahempi vaihtoehto? Ja minun mielestä vai jonkun muun mielestä? Tuhat ja sata ajatusta ja selitystä...pyöritään ympyrää omassa päässä, paperilla; keskusteluissa, ajatuksissa, muistoissa, haaveissa, muiden ilmeissä ja ihmetyksessä.
Häpeä - pitääkö minun sitä tuntea vai kanssaeläjien? Onko päätös siitä, että haluaa olla avoin oikea vai väärä? Olenko itsekäs kun jaan salaisuuden lähes jokaisen kanssa joka jaksaa kuunnella - tai vaikka ei jaksakkaan? Olenko idiootti vai rohkea, kun voin sivulauseessa tehdä kiusaa omasta puutteestani ja taitamattomuudestani, saamattomuudesta tai virheestä kehossa? Onko se rohkeaa vai pöyristyttävää? Onko minulla oikeus loukkaantua vai ei? Saanko olla katkera siitä että minua tai asiaa ei osata käsitellä ja päädyn sen vuoksi ulos? En tahallisesti, sen ymmärrän - mutta siksi, ettei tiedetä mitä sanoa tai että loukkaako tilanne vai onko kaikki ok?
Tästä on puhuttu iäisyys - minun oma aikuisuus ja minuusaika. Niin kauan kuin muistan olen ajatellut ja odottannut. Ja silti asia ei tunnu pahalta - tai tuntuu, mutta se ei tunnu sillä tavalla musertavalta kuin sen voisi olettaa tuntuvan...oppiiko sen kanssa tai ilman sitä elämään - kumpi on pahempi vaihtoehto? Ja minun mielestä vai jonkun muun mielestä? Tuhat ja sata ajatusta ja selitystä...pyöritään ympyrää omassa päässä, paperilla; keskusteluissa, ajatuksissa, muistoissa, haaveissa, muiden ilmeissä ja ihmetyksessä.
Häpeä - pitääkö minun sitä tuntea vai kanssaeläjien? Onko päätös siitä, että haluaa olla avoin oikea vai väärä? Olenko itsekäs kun jaan salaisuuden lähes jokaisen kanssa joka jaksaa kuunnella - tai vaikka ei jaksakkaan? Olenko idiootti vai rohkea, kun voin sivulauseessa tehdä kiusaa omasta puutteestani ja taitamattomuudestani, saamattomuudesta tai virheestä kehossa? Onko se rohkeaa vai pöyristyttävää? Onko minulla oikeus loukkaantua vai ei? Saanko olla katkera siitä että minua tai asiaa ei osata käsitellä ja päädyn sen vuoksi ulos? En tahallisesti, sen ymmärrän - mutta siksi, ettei tiedetä mitä sanoa tai että loukkaako tilanne vai onko kaikki ok?
Tänään sen tajusin...
Viime kuukausien - tai oikeastaan viimeisen reilun vuoden aikana olen työstänyt lapsettomuusasiaa enemmän ja enemmän mielessäni. Olen päässyt sinuiksi sen asian kanssa, että haluan puhua asiasta avoimesti ja rehellisesti. Itse asian kanssa en tosiaankaan ole sinut - mutta alku kai se on tämäkin. Osaan kertoa asiasta paljon ja asiallisesti ja olenkin käynyt "normaali" ihmisten kanssa asian tiimoilta valtavan mielenkiintoisia keskusteluita. Ihmisiä onneksi pelottaa kysyä tunteista - vielä en ole kykenevä vastaamaan kysymykseen miltä sinusta tuntuu, mutta ei sitä onneksi kukaan uskalla kysyäkkään. Olen opetellut kertomaan lääkkeiden sivuoireista ja hoitoihin liittyvistä toimenpiteistä ja kivuista ja toisaalta olen myös opetellut nauramaan asialle ja kaikelle sille koomiselle mitä tähän tilanteeseen liittyy. Pitää huvikseen laskea jossain välissä , että monta kertaa on maattu ilman pöksyjä milloin kenenkin käsissä ronkittavana - kyllä siitä ihan koomisiakin tilanteita saa aikaseksi, uskomatonta mutta totta.
Kirjoitan varmasti paljon tästä aiheesta - mutta myös muusta ajankohtaisesta. Jotenkin olen tässä havahtunut, että elämässä on tapahtunut aivan kamalasti kaikkea viimeisen viiden (tai kymmenen) vuoden aikana. En ole ikinä osannut pitää päiväkirjaa, joten tästä tulee varmasti osittain sen oloinen ja osittain "takaumakirja". Jälkikäteen sitä näkee syitä ja seurauksia ja voi kuvitella ymmärtävänsä asioita ja niiden merkityksiä.
Aiheet on välillä kyllä hullun synkkiä ja kaikki tuntuu kamalalta - mutta pääasia on muistaa että olen elämääni äärimmäisen tyytyväinen ja olen onnellisempi kuin ikinä. Kaikesta huolimatta ja juuri siitä syystä.
Kirjoitan varmasti paljon tästä aiheesta - mutta myös muusta ajankohtaisesta. Jotenkin olen tässä havahtunut, että elämässä on tapahtunut aivan kamalasti kaikkea viimeisen viiden (tai kymmenen) vuoden aikana. En ole ikinä osannut pitää päiväkirjaa, joten tästä tulee varmasti osittain sen oloinen ja osittain "takaumakirja". Jälkikäteen sitä näkee syitä ja seurauksia ja voi kuvitella ymmärtävänsä asioita ja niiden merkityksiä.
Aiheet on välillä kyllä hullun synkkiä ja kaikki tuntuu kamalalta - mutta pääasia on muistaa että olen elämääni äärimmäisen tyytyväinen ja olen onnellisempi kuin ikinä. Kaikesta huolimatta ja juuri siitä syystä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)